Ajatusvinoumat

Valitse jokin ajatusvinouma ja lähde pohtimaan sen alkuperää. Pohdinnassa sinun ei tarvitse olla täysin varma asiasta. Usein taustalla on monia, kerrostuneita tapahtumia ja syitä, joista selkeän alkuperän selvittäminen on hyvin vaikeaa. Pohdi valitsemasi ajatusvinouman kohdalla seuraavia kysymyksiä:

Näiden pohtiminen voi myös herättää surua, katkeruutta tai muuta vastaavaa. Jos tunteita herää, koeta sallia ja antaa itsellesi lupa tuntea ne tunteet. Menneisyydessämme voi olla hyvinkin kipeitä asioita ja niiden kohtaaminen saa tuntua pahalta.

Mielemme sisälle on rakentunut malleja asioista, maailmasta, meistä itsestämme ja muista ihmisistä. Meillä on esimerkiksi sisäinen malli polkupyörästä, eli käsitys siitä, millainen polkupyörä on. Kun olemme muutaman kerran nähneet polkupyörän ja siihen on yhdistynyt tieto, että se on polkupyörä, siitä rakentuu malli mieleemme. Tämän sisäisen mallin avulla voimme tunnistaa hyvin erinäköisiä polkupyöriä samaksi kulkuneuvotyypiksi. Tähän malliin sisältyy myös toimintaa: polkupyörää poljetaan tietyllä tavalla, sen toimiminen vaatii tiettyjä tekoja. Kun näemme ensimmäistä kertaa lastenistuimen pyörän takaosassa, voi tapahtua assimilaatiota, eli uuden tiedon nivomista vanhaan malliin.

Polkupyörään voi alkaa myös yhdistyä tunteita. Alkuun pyörällä ajamisen opettelu jännittää. Sitten pyöräillään kiva kesäretki. Tuon jälkeen pyörä tai ajatus pyörästä voi tuoda tuon retken hyvät muistot ja tunteet mieleen. Jos pyörällä kaadutaan pahasti, siihen saattaa liittyä myös pelottavia muistoja. Nämä muistot taas herättävät tunteita. Voimme myös esimerkiksi arvioida itseämme pyöräilijänä. Näin pyörä voi herättää vaikkapa ajatuksen: ”Olen osaava pyöräilijä” tai ” En jaksa pyöräillä, olen heikko”. Näin päässämme muodostuu laaja verkosto erilaisista tiedosta, tunteista, tulkinnoista ja ajatuksista, jotka linkittyvät toisiinsa monimutkaisen verkoston kautta. Ja kun mallit käsittelevät meitä, muita ihmisiä ja ihmissuhteita, malleista kehittyy paljon monimutkaisempia kuin polkupyörän kohdalla.

Syystä tai toisesta meille saattaa kehittyä hyvinkin kipeitä sisäisiä malleja. Näitä voivat olla esimerkiksi sellaiset uskomukset kuin ”Olen huono ihminen”, ”Muut haluavat minulle vain pahaa”, ”Olen vääränlainen”. Tai ne voivat olla kuin sisäinen tiukka sääntökirja: ”Tullakseni hyväksytyksi, minun pitää aina auttaa muita”, ”On itsekästä ja väärin kieltäytyä jostain”. Jos toistuvasti joudumme kohtaamaan tilanteita, joissa meitä arvostellaan, emme saa hyväksyntää tai rakkautta, alkaa siitä rakentua sisäinen malli. Meille kaikille on hyvin tärkeää saada kokea hyväksyntää, lämpöä ja turvaa. Jos sitä emme jostain syystä saa, yritämme kaikin keinoin sitä hakea. Esimerkiksi lapsuuden ankara kasvuympäristö voi opettaa meille, että ollakseen hyvä ihminen ja saadakseen hyväksyntää, pitää jatkuvasti suorittaa eikä saa olla väsynyt tai heikko. Kun tästä on muodostunut sisäinen malli, kannamme sitä mukanamme ja se ohjaa toimintaamme, vaikka ympäristö olisikin muuttunut ja sen vaatimukset eivät olisikaan enää totta.

Nämä sisäiset mallit ja säännöt voivat aiheuttaa meille paljon huoliajatuksia. Monesti huoliajatukset ovat automaattisia ja salamannopeita. Ne ilmestyvät kuin tyhjästä ja saavat aikaan huolien ketjun tai voimakkaan tunnereaktion. Tällaisia automaattisia, nopeita ja itselle haitallisia ajatuksia esiintyy kaikilla ihmisillä jossain määrin. Monesti huoliajatukset sisältävät niin sanottuja ajatusvinoumia. Ajatusvinoumilla tarkoitetaan ihmisillä esiintyviä taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja tietoa tietyllä tavalla.

Kaikilla ihmisillä esiintyy ajatusvinoumia ja monet niistä ovat hyödyllisiäkin. Ihmisen mielen toimintaa voidaan hahmottaa karkeasti kahden eri systeemin tasolla:

• Systeemi 1 = nopea, automaattinen ajattelu. Yleensä aktiivinen, ei vaadi tietoista ponnistelua.
• Systeemi 2 = hitaampi, tietoinen ajattelu. Vaatii keskittymistä ja harkintaa.

Ajatusvinoumat kuuluvat systeemin 1 toimintaan. Tällöin mielemme toimii automaatiolla ja ”tekee omiaan” ilman, että välttämättä huomaamme edes ajattelevamme.