Työkaluja opiskelun helpottamiseksi

Perinteisesti opiskeluksi ajatellaan luultavasti lukeminen ja muistiinpanojen tekeminen, eli siis pänttääminen. Kaikkia ei kuitenkaan motivoi pelkkä tiedon lukeminen, vaan tarvitaan erilaisia tapoja omaksua uutta tietoa ja soveltaa sitä käytäntöön. Opiskelun tapoja on monia erilaisia, eikä toiselle sopiva tapa välttämättä sovi itselle. Kokeilemalla avoimesti sekä rohkeasti erilaisia opiskelutekniikoita on mahdollista paitsi löytää itselle sopivat opiskelutavat, myös helpottaa omaa oppimista ja tehdä siitä mielekästä tekemistä.

Opiskella voi kirjojen ja artikkeleiden lukemisen lisäksi esimerkiksi katsomalla aiheesta kertovia videoita sekä luentoja, sillä internet on pullollaan paljon tietoa. Opiskeltavaa materiaalia voi myös lukea itselleen ääneen, jonka jälkeen niitä voi kuunnella vaikka kävelylenkillä. Tietoa kannattaa pilkkoa pienempiin osiin, eikä edes yrittää sisäistää kaikkea kerralla. Käytä tässä esim. oppikirjan sisällysluetteloa hyväksi: päätä että opiskelet yhden luvun kerrallaan tai jonkin tietyn sivumäärän, esim. 20 sivua päivässä.

Muistiinpanojen tekemiseksi on olemassa myös monia erilaisia tapoja. Opiskelumateriaalista voi esimerkiksi listata avainsanoja ylös, tehdä käsitekarttoja, käyttää värejä eri aiheiden kohdalla sekä etsiä kuvia tukemaan oppimista. Kokeile, mikä on juuri sinulle luontevin tapa tehdä muistiinpanoja! Käytätkö kynää ja paperia, teetkö ne tietokoneelle tai tabletille vai kirjoitatko puhelimellasi niitä ylös? Voit myös kokeilla lähettää itsellesi viestillä tekemiäsi huomioita, näin ikään kuin keskustelet oppimateriaalista itsesi kanssa.

Opiskelutekniikoihin kannattaa suhtautua niin, että on hyvä, jos kokeilee jotain. Todennäköisesti samaa tekniikkaa saa kokeilla ainakin muutamia kertoja ennen kuin tietää varmasti, sopiiko se itselle vai ei. Alla on tarkemmin esitelty muutama yleisesti hyväksi todettu opiskelutekniikka:

Pomodoro

Pomodoro-tekniikka on yksi parhaiten toimivaksi todistettuja opiskelutekniikoita. Kyseessä on yksinkertainen työskentelyn ja taukojen jaksottamisen tekniikka. Se perustuu siihen, että keskimäärin ihmisen keskittymiskyky riittää n. 25 minuutin työskentelyyn – joillain vähempään, joillain enempään. Usein opiskelijat yrittävät keskittyä liian pitkiä aikoja kerralla, vaikka saattavatkin huomata, että keskittymisestä ei oikein tule mitään, opiskeltu asia ei jää mieleen eikä tehtävien tekeminen yksinkertaisesti etene. Tätä tekniikkaa hyödyntäessä saa siis luvan kanssa keskittyä vain hetken aikaa.

Pomodoro-tekniikassa asetetaan valmiiksi ajastimeen tietty työskentelyaika, esim. 25 minuuttia, jonka jälkeen otetaan lyhyt tauko. Puhutaan “biotauosta”, jonka aikana juodaan vettä, noustaan seisomaan, käydään vessassa, haetaan kuppi kahvia tms. ja jatketaan sitten työskentelyä. Tauon ei tulisi venyä liian pitkäksi, jolloin tarkkaavuus ehtii suuntautua mahdollisesti jo uuteen asiaan, vaan tauko tulisi pitää riittävän lyhyenä, jotta sen jälkeen ei kulu energiaa uudelleenorientoitumiseen. Sopiva pituus voi olla kaikkea 1-10 minuutin välillä – kokeilemalla löytää itselleen sopivan rytmin.

Valmista pomodoro-ajastinta voi käyttää osoitteessa www.tomato-timer.com.

Toisille opettaminen

Tutkitusti paras keino oppia on toisten opettaminen! Kokeile järjestää opiskelukaverisi tai jonkun muun läheisen kanssa hetki, jolloin pääset kertomaan opiskelemastasi asiasta. Hetken voi pitää lyhyenä tai pitkänä, riippuen aiheen laajuudesta. Voit myös kertoa työn alla olevasta aiheesta ja ohjata ystävääsi kysymään lisäkysymyksiä. Näin pääset opettamaan opiskelemasi asian toiselle ja vahvistat omaa muistijälkeäsi.

Mindmap

Toisen inhokki, toisen suosikki. Mindmap eli käsite- tai miellekartta on erinomainen opiskelutekniikka. Etenkin, jos sinulla on työn alla jokin iso asiakokonaisuus tai sinun tulee tuottaa tekstiä, mindmapin avulla voi hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä lopputuotoksen sisältöjä helpommin.

Esimerkiksi jos työstät gradua tai jotain muuta isompaa työtä, kannattaa mindmapin piirtämistä kokeilla. Kirjoittamalla googleen “mindmap” tai “käsitekartta” löydät paljon erilaisia esimerkkejä.

Muita hyviä tahoja:

Tommi Valkonen – Mestariopiskelija. Tiedettä muistin ja opiskelun optimointiin. http://www.tommivalkonen.com/wp-content/uploads/2016/03/Mestariopiskelija.pdf

Gradutakuu-blogi. https://gradutakuu.fi/aloita-tasta/

Omaan opiskelun voi vaikuttaa paitsi itselle sopivien opiskelutekniikoiden löytämisellä, myös itsetuntemuksen lisäämisellä sekä pienillä arkisilla teoilla. Opiskelukyky on lähes sama asia kuin työkyky, sillä korkeakouluopinnot ovat toisinaan työläitä ja vievät aikaa. Muista siis huolehtia itsestäsi myös opiskeluaikana! Elämäntavoilla tuet myös opiskelua ja sen aikaista jaksamistasi.

Pohdi näit:
Opiskeletko mielummin yksin vai yhdessä?
Saatko opiskeltua paremmin kotona vai jossain muualla, esim. kirjastossa?
Sopiiko etäopiskelu sinulle vai pidätkö enemmän lähiopetuksesta?
Oletko virkeämpi aamusta vai iltapäivästä? Käytä paras vireystila opiskeluun.
Millainen on sinulle sopiva vuorokausirytmi?
Kuinka kauan jaksat opiskella kerralla?
Mikä häiritsee opiskeluasi?
Mikä innostaa sinua?
Mikä helpottaa keskittymistäsi?
Minkä vuoksi opiskelet?
Mitkä asiat parantavat jaksamistasi?
Mitä tavoittelet opiskelulla?

Pidä huoli siitä, että saat riittävästi unta sekä syöt tarpeeksi ravitsevaa ruokaa ja juot vettä. Uni on paras palautumiskeino ja pelkät aivot kuluttavat keskimäärin 20-30% päivittäisestä energiastamme. Toisin sanoen ajattelu kuluttaa energiaa! Aivot tarvitsevat päivittäin energiaksi hiilihydraateista saatavaa glukoosia, sillä ne eivät kykene varastoimaan sitä itse. Hiilihydraatit ovat kehomme ja aivojemme tärkein polttoaine, eikä niitä tule vältellä. Ennemmin kannattaa kiinnittää huomio niiden laatuun: hyviä hiilihydraattien lähteitä ovat mm. täysjyväviljat, peruna ja hedelmät. Lisäksi on hyvä muistaa riittävä pehmeiden rasvahappojen (omega 3 ja omega 6) saanti, sillä aivot käyttävät niitä rakennusaineinaan. Aivojen käyttämät rasvahapot vaikuttavat esimerkiksi muistiin, tarkkaavaisuuteen sekä oppimiseen. Opiskelu on tehokkainta silloin, kun on levännyt sekä syönyt hyvin. Ehkä olet jo huomannut, että hyvät yöunet ja ravitseva, monipuolinen lounas keskellä opiskelupäivää auttavat jaksamaan?

Alta löydät Helsingin yliopiston opintopsykologien laatimia ohjeita ja vinkkejä. Sivustolle on koottu paljon materiaalia oman opiskelun helpottamiseksi.

https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/opiskelun-tueksi#paragraph-1610

Sinulle saattaa olla jo tuttua, että joskus opiskelun aloittaminen tuntuu vaikealta, jopa vastenmieliseltä. Aloittamisen viivästyessä tehtävät usein kasaantuvat sekä jäävät viime tinkaan. Aloittamisen ollessa vaikeaa on tyypillistä ryhtyä tekemään opiskelun sijaan aivan jotain muuta, vaikka tietäisi sen olevan huono idea.

Prokrastinaatio tarkoittaa vaikeutta ryhtyä toimimaan. Se on asioiden lykkäämistä myöhemmäksi ja vetkuttelua sen sijaan, että tarttuisi hommiin. Opiskelun tai työnteon aloittamisen vaikeudessa on yleensä kyse juuri prokrastinaatiosta.

Kaikki meistä lykkää joskus asioita, mikä on toisinaan tarpeellistakin esimerkiksi asioiden tärkeysjärjestystä pohdittaessa. Prokrastinaatio on kuitenkin eri asia, sillä se usein vain lisää stressiä sekä ahdistusta. Lisäksi kynnys tehtävän aloittamiseen nousee, kun sitä lykätään yhä uudestaan.

Merkkejä vetkuttelusta eli prokrastinaatiosta ovat:
Saman asian tekemistä siirtää koko ajan tuonnemmaksi
Tuntee ahdistusta ja/tai stressiä siitä, etteivät hommat etene
Asian lykkäämiseen liittyy tiettyjä ajatuskulkuja, kuten “tarkistan tämän ennen kuin…”, “katson ensin tämän ja sitten aloitan…”, inspiraation ja motivaation odottelua sekä sijaistoimintoja esim. siivoaminen, liikunta, puhelimen selailu ym.

Laiskottelu ja lepääminen rentouttavat, eivätkä ne aiheuta stressiä tai psyykkistä pahaa oloa. Vetkuttelu ja asioiden lykkääminen aiheuttavat.

Miksi asioiden tekemistä lykätään?

Ihmistä motivoi usein erilaiset tehdystä työstä ja saavutuksista saatavat palkkiot. Tätä havainnollistaa kuuluisa Stanfordin yliopistossa tehty psykologian koe, jossa 4-vuotias lapsi istui virikkeettömässä huoneessa edessään vaahtokarkki. Lapselle luvattiin vielä toinen vaahtokarkki, jos hän jaksaisi odottaa vartin. Vain 30% kokeeseen osallistuneista lapsista odottivat vartin ja saivat kaksi vaahtokarkkia yhden sijaan.

Meille on luontaista ottaa ennemmin nopea palkinto ja siitä saatava mielihyvän tunne, kuin odottaa ja jopa taistella pitkän tähtäimen palkinnon (esim. opinnäytetyön valmistumisen) vuoksi. Näin ollen opiskelun aloittaminen viivästyy ja päivä täyttyy erilaisista nopeasti mielihyvä tuottavista asioista, kuten puhelimen selailusta.

Motivaatio myös syntyy helpommin sellaisia asioita kohtaan, joissa tiedämme onnistuvamme. Mitä vaikeammalta tehtävä tuntuu, sen vaikeammalta tuntuu aloittaa sitä kaiken epäuskon ja epäonnistumisen pelon ollessa mielessä. Prokrastinaatiolle altistavat lisäksi mm. mustavalkoinen ajattelu, perfektionismi ja ehdottomuus. Mielemme kertoo meille jatkuvasti erilaisia tarinoita siitä, millaisia meidän pitäisi olla, mitä meidän pitäisi tehdä ja millaista elämän kuuluisi olla. Pystymme kuvittelemaan paljon asioita, jotka eivät välttämättä ole todellisia. Ihmisen ajattelu sisältää erilaisia sudenkuoppia ja vääristymiä, joita on joskus hankala tunnistaa. Lue täältä lisää, mitä ajatusvinoumat ovat.

Taipumus vetkutteluun ja asioiden lykkäämiseen ei kuitenkaan liity millään tavalla älykkyyteen, vaan on inhimillistä ja yleistä. Lisäksi korkeakouluopinnot altistavat prokrastinaatiolle: opinnot ovat itsenäisiä, sisältävät laajoja kokonaisuuksia ja suuria tehtäviä, selkeitä aikarajoja ei ole, palaute on vähäistä ja ilmapiiri voi olla kriittinen.

Nyyti RY on opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä järjestö, jota tuetaan valtion toimesta. Tutustu heidän nettisivuihin sekä lue seuraavasta linkistä miten vähentää prokrastinaatiota.

Opinvoimalasta löydät kaikille avointa ja luotettavaa tietoa opiskeluhyvinvoinnista. Tutustu Opinvoimalan vitkuttelu-materiaaleihin täällä.

Opiskelu saattaa olla vaikeaa myös jonkin itsestä riippumattoman tekijän vuoksi. Oppimisvaikeudet ovat synnynnäisiä sekä usein perinnöllisiä keskushermoston toiminnan poikkeavuudesta aiheutuvia vaikeuksia. Ne ilmenevät jonkin tietyn oppimiseen ja opiskeluun liittyvässä taidossa, kuten luku-, kirjoitus- tai laskutaidossa huolimatta henkilön muusta lahjakkuudesta. Näiden lisäksi oppimiseen ja opiskeluun vaikuttavat vaikeudet kielellisissä taidoissa, motoriikassa, hahmottamisessa sekä keskittymiskyvyissä.

Oppimisvaikeudet imenevät eri tavoin eri elämänvaiheessa ja niissä esiintyy usein päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi samaan aikaan voi esiintyä sekä lukemisen, että keskittymisen vaikeuksia. Yksittäisiä oppimisvaikeuksia esiintyy arviolta noin 5-10% suomalaisista, mutta huomioidessa erilaisten haasteiden päällekkäisyys, niitä esiintyy laajemmalla joukolla. Oppimisvaikeudet voivat myös liittyä johonkin tiettyyn elämäntilanteeseen tai elämänvaiheeseen, kun taas osa niistä on voinut olla aina osa elämää. Esimerkiksi keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriö ADHD:n oireet, kuten jatkuvat tarkkaavaisuuden ongelmat ja/tai ylivilkkaus alkaa jo lapsuudessa. Puolestaan kaikilla ihmisillä stressi, väsymys tai masennus voivat heikentää hetkellisesti keskittymistä sekä tarkkaavaisuutta.

Lukivaikeus

• Vaikeuttaa luetun ymmärtämistä sekä lukemaan oppimista
• Myöhemmin lukeminen on hidasta ja siinä tehdään helpommin virheitä
• Vaikeuttaa yleensä myös kirjoittamista ja uusien kielten oppimista
• Kirjoitettua tekstiä voi olla vaikea jäsentää ja hahmottaa
• Nimien oppiminen voi olla haastavaa ja luetun muistaminen työlästä

Matematiikan oppimisvaikeus

• Peruslaskutaitojen oppiminen ja hallitseminen on vaikeaa
• Helpotkaan laskutoimitukset eivät aina onnistu
• Päässälasku voi olla vaikeaa
• Lukujonojen, lukumäärien, kertotaulun ja suuruusluokkien ymmärtäminen voi olla vaikeaa

Muita kehityksellisiä, oppimiseen liittyviä vaikeuksia:

Motoriset vaikeudet

• Kehon ja sen osien liikuttaminen ja liikkeiden suunnittelu sekä koordinointi on vaikeaa
• Saattaa näkyä silmän ja käden yhteistyössä sekä hieno- tai karkeamotoriikassa, eli pienillä lihaksilla tehtävät, tarkkuutta vaativat liikkeet kuten varpaillaan kävely sekä suurilla lihasryhmillä tehtävät liikkeet kuten juoksu

Hahmottamisen vaikeudet

• Aistien kautta saatavan tiedon käsitteleminen on vaikeaa
• Näkyy erityisesti näönvaraisen tiedon käsittämisessä sekä kolmiulotteisuuden hahmottamisessa

Tarkkaavuuden vaikeudet

• Keskittymisen ylläpitäminen ja/tai suuntaaminen on vaikeaa
• Voi näkyä tarkkaamattomuutena, impulsiivisuutena ja ylivilkkautena

Oppimisen vaikeuksiin on mahdollista saada tukea ja opiskelua voidaan muokata jokaiselle sopivaksi. Lue aiheesta lisää sivuilta https://oppimisvaikeus.fi/, josta löytyy kattavasti tietoa sekä tukea oppimisen pulmiin.