5. Identiteetti ja ihmissuhteet
Tunne-elämän epävakauteen liittyy usein identiteetin hajanaisuus eli ihmisellä ei välttämättä ole pysyvää ja jatkuvaa minuuden tunnetta. Ihmissuhteissa on usein haasteita, joiden taustalla voi olla hylkäämispelkoa ja luottamisen vaikeuksia.
Tunne-elämän epävakauteen voi liittyä kokemus kuin olisi kameleontti – vähän kuin olisi eri ihminen eri tilanteissa ja ihmissuhteissa. Oma identiteetti ei siis ole selkeän ja pysyvän tuntuinen. Tyypillistä on myös ihmissuhteiden intensiivisyys ja ristiriitaisuus. Kokemus perheenjäsenestä, kumppanista tai ystävästä voi vaihdella suuresta ihannoinnista täydelliseen vähättelyyn.
Videolla kerrotaan lisää siitä, miten tunne-elämän epävakaus vaikuttaa identiteettiin ja ihmissuhteisiin.
Identiteetti ja ihmissuhteet
Identiteetti tarkoittaa vakaata kokemusta itsestä. Se mahdollistaa itsen kokemisen pysyvänä, samana, jatkuvana ja yhtenäisenä hetkestä toiseen. Tunne-elämän epävakauteen voi liittyä monenlaisia identiteetin häiriöitä tai hajanaisuutta eli kokemus minuudesta voi olla sekava, usein muuttuva tai sirpaleinen. Tähän vaikuttavat epävakauden muut oireet kuten ihmissuhteiden häiriöt, impulsiivinen ja harkitsematon toiminta, muistivaikeudet, dissosiaatio ja haitalliset käsitykset itsestä.
Identiteetin epäjatkuvuuden vuoksi käsitys itsestä, omista arvoista ja elämäntavoitteista voi vaihdella äkillisesti. Ulospäin tämä voi ilmetä äkillisinä muutoksina mm. työpaikoissa, ystävyyssuhteissa tai päämäärissä.
Tunnesäätelyvaikeudet tekevät usein ihmissuhteista intensiivisiä ja ristiriitaisia. Vuorovaikutusta kuvaavat toistuvat konfliktit, itsen tai toisen mitätöinti, miellyttäminen ja hyväksynnän hakeminen sekä herkkyys kritiikille. Suhteen hyvät ja huonot hetket eletään ja koetaan intensiivisesti ja tunteita ilmaistaan voimakkaasti.
Tunne-elämän epävakauteen liittyy usein voimakas tarve saada huomiota ja välittämistä. Taustalla ovat todelliset kokemukset siitä, että ei ole tullut huomioiduksi riittävästi ja välittämistä ei ole osoitettu tavalla, jonka pohjalta olisi muodostunut vahva käsitys itsestä rakastettavana.
Jos huomiota ja välittämistä ei saakaan juuri niin kuin toivoisi, pettymys voi olla valtava. Tällöin suhteen toinen osapuoli koetaan eri hetkinä eri tavoin. Yhtenä hetkenä hän tuntuu läheiseltä ja luotettavalta, toisena julmalta ja rankaisevalta.
Tunne-elämän epävakauteen liittyy korostunut hylätyksi tai torjutuksi tulemisen pelko. Tämän takia monille yksinolo on vaikeaa ja tuntuu turvattomalta. Koetun hylkäämisen syynä saatetaan nähdä oma “pahuus” tai kelpaamattomuus ja toiselta ihmiseltä tarvitaan paljon vakuuttelua, että on hyväksyttävä ja että ei tule hylätyksi.
Hylätyksi tulemista saatetaan ennakoida tai pyrkiä estämään takertumalla toiseen tai pyrkimällä miellyttämään toista omat tarpeet unohtaen. Tällöin omien tarpeiden ilmaisu on vaikeaa. Hylkäämisen pelko voi näyttäytyä myös ihmissuhteiden välttelynä tai haluna mieluummin jättää kuin tulla jätetyksi. Joskus se voi myös näkyä itsetuhoisena käyttäytymisenä menetyksen uhan yhteydessä.
Ihmissuhteissa selviäminen edellyttää tunteiden säätelyä, impulsiivisen toiminnan hallintaa ja kohtuullista ahdingonsietokykyä. Vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, millaisia ihmissuhteet ovat, miten omat tarpeet ja toiveet täyttyvät ja miten itsensä näkee suhteessa muihin ihmisiin.
Videolla kerrotaan lisää vuorovaikutustaidoista.
Vuorovaikutustaidot
Tunne-elämän epävakauteen liittyy taipumus katkaista ihmissuhteita ennenaikaisesti. Tämä saattaa johtua puutteista vuorovaikutustaidoissa tai korostuneesta hylkäämisen pelosta.
Tehtävä: pohdi omia vuorovaikutustaitojasi ja -tapojasi.
Miten siedät konflikteja?
Voitko sanoa ei, jos et halua tehdä jotain?
Pystytkö pyytämään tarvittaessa apua?
Millainen kuuntelija olet?
Onko olemassa vuorovaikutustilanteita, joissa (lähes aina) suutut, jähmetyt tai vetäydyt?