3. Käyttäytyminen
Kun tunnesäätelyn taidot eivät ole kehittyneet riittävästi, voivat vaikeaksi koetut tunteet heijastua käyttäytymiseen epätoivotulla tavalla. Tunne-elämän epävakaus voi käyttäytymisen tasolla näyttäytyä impulsiivisuutena, lyhytjänteisyytenä sekä itsensä vahingoittavana käyttäytymisenä.
Vaikeista tunteista pyritään eroon joskus haitallisilla tavoilla. Tämä voi johtaa käyttäytymisen säätelyn haasteisiin, jotka ovat yksi keskeisistä oirekokonaisuuksista tunne-elämän epävakaudessa ja lievemmissä tunnesäätelyn vaikeuksissa.
Videolla kerrotaan, millaisia käyttäytymisen säätelyn haasteita tunne-elämän epävakauteen usein liittyy.
Käyttäytyminen
Epävakaaseen persoonallisuuteen liittyy usein impulsiivista käyttäytymistä. Tämä tarkoittaa voimakkaasti reagointia hetken mielijohteesta vallitsevan tunnetilan yllykkeiden mukaisesti.
Haitallinen impulsiivinen käytös voi olla esim. pelaamista, suojaamattomia tai muuten harkitsemattomia seksikontakteja, liiallista alkoholin, muiden päihteiden tai lääkkeiden käyttöä, ahmimista, ostelua, tapaamisten perumista tai vaikeuksia pitää kiinni sopimuksista.
Impulsiivisen toiminnan tavoitteena on tuntea mielihyvää ja välttää negatiivisia tunteita tai aistimuksia. Impulsiivinen käyttäytyminen saattaa myös kummuta yrityksestä murtaa tyhjyyden kokemusta. Usein tämä toimiikin lyhyellä aikavälillä: impulsiivisen teon aikana ja hetkellisesti sen jälkeen olo saattaa olla erinomainen tai ainakin tuntuu joltain.
Pitkän aikavälin seuraukset taas ovat ikävämpiä joskus ihan konkreettisesti (rahan menetys, uhka terveydelle) ja usein käsitys omasta itsestä ottaa kolhuja. Tyhjyyden tunne tai muut vaikeat tunteet tulevatkin takaisin. Impulsiivisella toiminnalla ei myöskään pääse etenemään kohti omia pitkän aikavälin tavoitteita eikä toimimaan omien arvojen mukaisesti.
Usein myös tavoitteellisen käyttäytymisen säätely ja pitkäjänteinen työskentely voi olla vaikeaa. Tunne-elämältään epävakaalla voi olla vaikeuksia hahmottaa pitkän aikavälin seurauksia ja sietää sitä, ettei omasta toiminnasta tule välitöntä palkkiota.
Tunneherkkyydestä johtuen epäonnistumiset voivat tuntua katastrofeilta ja mustavalkoisuus ajattelussa ja toiminnassa vaikeuttaa pitkäjänteisyyttä. Kun asiat nähdään joko hyvinä tai pahoina, onnistuneina tai epäonnistuneina, vastoinkäymisten jälkeen on vaikea jatkaa toimintaa. Pitkäjänteiseen toimintaan kuuluvien yksitoikkoisien, tylsien tai vaikealta tuntuvien vaiheiden läpi työskenteleminen voi tuntua lähes mahdottomalta.
Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön voi liittyä toistuvaa itsetuhoista käyttäytymistä. Itsetuhoista käyttäytymistä voi laukaista esimerkiksi erouhka, kokemus torjutuksi tulemisesta tai itseen kohdistuvien vaatimusten ja odotusten kasvu.
Itsen vahingoittamiseen ei aina liity kuolemantoive. Pyrkimyksenä on yleensä päästä eroon pahan olon tunteesta, ahdistuksesta, epätodellista olosta tai kokemuksesta, että on jotenkin paha tai viallinen. Itsemurhan riski on epävakauden yhteydessä kuitenkin merkittävä ja itsemurhayritykset yleisiä.
HUOM! Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai itseä vahingoittavaa käyttäytymistä, klikkaa tästä hakeaksesi apua.
Impulsiivista ja itsellekin hämmentävää omaa toimintaa on mahdollista ymmärtää, kun sitä tarkastelee osana erilaisten ulkoisten ja sisäisten tapahtumien ketjua. Ketjuanalyysi auttaa hahmottamaan tätä tapahtumien ja toiminnan ketjua.
Videolla kokemusasiantuntija Laura kertoo ketjuanalyysin avulla yhdestä itselleen vaikeasta tilanteesta.