3. viikko: oleminen ja tekeminen
Ennen kuin siirryt tämän viikon aiheisiin, ota vielä hetki sille, että pohdit viime viikon teemoja ja harjoituksia.
Millaista ajatusten aikamatkailun havainnoinnin harjoittelu oli? Missä huomasit mielesi viettävän eniten aikaa?
Harjoittelitko tietoista läsnäoloa arjessa? Jos harjoittelit, pohdi, miten arkiaskareen tietoinen tekeminen erosi tavanomaisesta tavastasi tehdä sitä asiaa?
Jos et harjoitellut, pohdi, mikä harjoittelun esti. Muistitko harjoitella? Jos ei muistanut, miten voisit muistaa jatkossa? Tai heräsikö mielessäsi ehkä harjoitusta kohtaan ajatuksia tai tunteita, joiden takia et ryhtynyt harjoittelemaan? Miten voisit suhtautua näihin “sisäisiin esteisiin” jatkossa?
Pohdi vielä, miten ajatusten aikamatkailu ja tietoinen läsnäolo arjessa voisivat liittyä mielialaasi. Kirjoita ajatuksiasi muistiin.
Voit seuraavaksi siirtyä tämän viikon teemojen pariin. Sitä ennen, tee taas edellisiltä viikoilta tuttu kolmen minuutin meditaatioharjoitus.
3 minuutin meditaatio
Mielen tilat
Viime viikolla tarkasteltiin sitä, miten mieli tekee automaattisesti tai itsestään monia asioita. Se ajattelee, murehtii, muistelee ja ennakoi ilman, että päätämme tietoisesti tehdä niin. Kun mieli toimii tällä tavalla autopilotilla, mielemme on tekemisen tilassa. Kun taas olemme tietoisesti läsnä, mielemme on olemisen tilassa. Seuraavalla videolla kerrotaan lisää mielen tiloista ja siitä, miten ne liittyvät masennukseen.
Mielen tilat ja masennus
Pohdi: onko sinulla arjessasi kokemuksia siitä, että voit vain olla?
Pohdi: onko sinulla kokemuksia siitä, että ajattelet jotakin jatkuvasti? Tai että mielesi ratkoo ongelmia, muistelee ikäviä kokemuksia tai on huolissaan tulevasta kuin itsestään?
Tarvitsemme sekä tekemisen että olemisen tilaa. Tekemisen tila auttaa saavuttamaan tavoitteita ja toimimaan tehokkaasti. Se, että ihmismieli pystyy oppimaan menneestä ja kuvittelemaan tulevia asioita, on mahdollistanut tieteen, tarinat ja monet muut ihmisen aikaansaannokset.
Olemisen tila taas mahdollistaa tekemisen tilasta palautumisen, rauhoittumisen ja elämästä nauttimisen. Olemisen tilassa mieli saa hetken lepoa jatkuvasta ajattelemisesta. Olemisen tilassa voimme olla yhteydessä toisiin ihmisiin, luontoon, taiteeseen ja omaan itseemme.
Epämieluisat tunteet ja alakuloisuus ovat luonnollinen reaktio tietynlaisiin tilanteisiin ja ne menevät usein ohi itsestään, jos annamme niiden mennä. Mutta tuntiessaan itsensä alakuloiseksi, surulliseksi tai muulla tavalla vaikeaksi, suurin osa ihmisistä kokee, että asialle pitää tehdä jotakin. Pitää ymmärtää miksi, pitää piristyä, pitää keskittyä muihin asioihin, pitää analysoida, pitää ajatella positiivisesti – lista on loputon. Mieli ryhtyy työskentelemään päästäkseen eroon vaikeasta olosta. Siis, mieli siirtyy tekemisen tilaan.
Tekemisen tilaa kuvastavat seuraavat ominaisuudet:
- Ajattelu on automaattista.
- Huomio kohdistuu ajatuksiin ja ideoihin – ei siihen, mitä havaitsemme tai aistimme tässä ja nyt.
- Ajatukset liikkuvat menneisyydessä ja tulevaisuudessa.
- Keskeistä on epämiellyttävien kokemusten välttäminen.
- Tarve sille, että asiat olisivat eri tavalla.
- Ajatukset otetaan tosiasioina.
- Mieli keskittyy tavoitteeseen, vaikka se aiheuttaisi haittaa – esim. saisi suhtautumaan itseen tai muihin ankarasti ja epäystävällisesti tai väsyttäisi täysin.
Pohdi: millaista ajattelusi on tekemisen tilassa? Entä millaisissa tilanteissa tunnistat mielesi toimivan niin kuin yllä on kuvattu? Kirjoita ajatuksiasi muistiin.
Tekemisen tila on erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa pitää ratkaista jokin konkreettinen ongelma tai tehdä suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi. Mielessä on tällöin kolme asiaa:
- Mikä tilanne on nyt,
- Mikä on oma tavoite tai toive,
- Mitä haluaa välttää.
Ongelmia syntyy siitä, että mieli ei automaattisesti erottele, millaisiin asioihin tekemisen tilaa voi soveltaa niin, että se auttaa selviytymään, ja millaisiin ei. Kun mieli käsittelee masennusta tekemisen tilassa, se käsittelee aktiivisesti ja itsestään samoja edellä mainittuja asioita:
- Olen masentunut.
- Toivon, että olisin onnellisempi.
- En halua, että tunnen oloni näin huonoksi.
Hyvin todennäköisesti kenen tahansa mieliala laskee, jos ajattelee näin.
Joskus mieli lopettaa masennuksen ajattelemisen kokonaan välttääkseen siitä herääviä vaikeita tunteita. Tämä saattaa näyttää ulospäin yltiöpositiivisuutena ja toisaalta voi tuntua siltä kuin olisi turta tai tyhjä.
Joskus taas mieli yrittää entistä kovemmin ratkaista ongelmaa, jolloin se siirtyy pakottavan tekemisen tilaan. Pakottavan tekemisen tilassa tuntuu siltä kuin olisi pakko saada se, mitä haluaa, tai pakko päästä eroon siitä, mitä ei halua. Asian ajattelemista ei voi lopettaa. Yksi esimerkki tällaisesta pakottavasta ajattelusta on murehtiminen (ruminaatio).
Pohdi: onko pakottavan tekemisen tilassa jotakin tuttua? Pyörivätkö ongelmat ja ikävät kokemukset mielessäsi joskus uudestaan ja uudestaan niin, että et voi lopettaa niiden ajattelemista? Miten tämä vaikuttaa mielialaasi? Kirjoita ajatuksiasi muistiin.
Vaihtoehto tekemisen tilalle on olemisen tila. Olet päässyt kokeilemaan sitäkin jo eri harjoitteissa. Olemisen tila on lapsille hyvin luontainen, mutta monelta se on päässyt unohtumaan aikuisuudessa. Onneksi sen voi opetella ottamaan käyttöön uudelleen.
Olemisen tilaa kuvastavat seuraavat ominaisuudet:
- Tietoinen läsnäolo ja tietoiset valinnat.
- Huomio kohdistuu suoraan siihen, mitä koemme – ei ajatuksiimme siitä.
- Huomio on nykyhetkessä.
- Suhtaudumme uteliaasti kaikkiin kokemuksiimme – myös niihin, joita tekemisen tilassa välttelemme.
- Kaikki kokemukset saavat olla juuri sellaisia kuin ne ovat.
- Ajatukset ovat kuin mielen tapa aistia maailmaa. Ne tulevat ja ne menevät, eikä niitä nähdä ehdottomina totuuksina.
- Tavoitteet nähdään osana isompaa kuvaa, jossa tärkeää on myös oma ja muiden hyvinvointi.
Oikeastaan olemisen tila on hyvin samanlaista kuin tietoinen läsnäolo – voisi jopa sanoa, että ne ovat yksi ja sama asia. Tietoista läsnäoloa harjoittelemalla voimme oppia huomaamaan, milloin mieli meinaa lähteä ylikierroksille yrittäessään ajatella vaikeita tunteita pois. Voimme oppia antamaan näiden tunteiden olla, jolloin ne pääsevät myös menemään omassa tahdissaan.
Videolla kokemusasiantuntijat pohtivat sitä, miltä tietoinen läsnäolo tuntuu ja mitä sen harjoitteleminen on tuonut heidän elämäänsä.
Miltä mindfulness tuntuu?
Olet jo tutustunut tässä ohjelmassa siihen, mitä automaattinen ajattelu on, tarkastellut ajatusten aikamatkailua ja harjoitellut huomion kohdistamista ajatuksista suoraan kokemukseesi. Olet siis harjoitellut tekemisestä olemiseen siirtymistä.
Tee seuraavaksi harjoitus, jossa tarkastellaan samaa tuttua asiaa – omia jalkoja – tekemisen tilan ja olemisen tilan kautta.
Kaksi tapaa tietää
Pohdi: miten jalkojen ajatteleminen erosi jalkojen kokemisesta? Entä onko jompikumpi tapa sinulle tutumpi – ajatteletko asioita mielessäsi vai koetko niitä suoraan?
Tekemisen ja olemisen tasapaino
Pohdi: millaisessa tasapainossa tekemisen ja olemisen tila ovat sinun elämässäsi. Mieti, mihin kohtaan asettaisit itsesi alla oleville janoille.
Viikon harjoitukset
Harjoittele tällä viikolla vaihtamaan tekemisen tilasta olemisen tilaan. Koeta huomata, milloin ajattelet jotakin asiaa mielessäsi ja kokeile, voisitko aistia ja kokea tuota asiaa suoraan. Esimerkiksi, jos huomaat ajattelevasi ruokaa, jota syöt, koeta siirtää huomiosi siihen, miltä ruoka tuoksuu, maistuu ja tuntuu suussa.
Koeta myös pysähtyä päivittäin ainakin kerran huomaamaan, millainen jalkojesi kokemus on sillä hetkellä. Voit käyttää äänitettä kaksi tapaa tietää tässä apuna tai tehdä harjoituksen ilman äänitettä.
Jatka myös viime viikon tyyliin tietoisen läsnäolon harjoittelua arjessa. Koeta yhä tehdä sama arkinen askare, jonka valitsit viime viikolla, tietoisesti myös tällä viikolla. Mutta valitse myös jokin toinen arkinen tekeminen, jonka tekemistä tietoisesti alat harjoitella.