1. Mitä on tunne-elämän epävakaus?
Voimakkaat ja nopeasti ailahtelevat tunteet, impulsiivinen käytös, heikko itsetunto, hylätyksi tulemisen pelko, intensiiviset ja myrskyisät ihmissuhteet – tunne-elämän epävakaus näkyy ja tuntuu laaja-alaisesti elämän eri osa-alueilla.
Tunteiden voimakaskin vaihtelu on tavallista meille kaikille erityisesti haastavissa tilanteissa. Joillakin ihmisillä tunteet ailahtelevat poikkeuksellisen nopeasti ja voimakkaasti: samankin päivän aikana olo voi vaihtua useaan kertaan huipputunnelmista surkeaan. Tunnemaailma on kuin vuoristorata, jonka kyydissä on hankala pysyä.
Tunne-elämältä epävakaan persoonallisuuden piirteitä ovat:
- tunteiden poikkeuksellisen nopea ja voimakas ailahtelu on pysyvä ja pitkäaikainen kokemistapa,
- epäjohdonmukainen ja vaihteleva käsitys omasta itsestä,
- vahva hylkäämisen pelko,
- impulsiivinen käytös,
- ihmissuhteiden intensiivisyys ja kriisiytyminen sekä
- itsetuhoisuus.
HUOM! Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai itseä vahingoittavaa käyttäytymistä, klikkaa tästä hakeaksesi apua.
Tunne-elämän epävakaus on yhdistelmä yksilölle tyypillisiä ajattelu- ja toimintamalleja, jotka toistuvasti ja merkittävästi heikentävät yksilön toimintakykyä ja aiheuttavat hänelle vaikeuksia eri elämän osa-alueilla. Tunne-elämän epävakauteen kuuluu monenlaisia oireita ja on yksilöllistä, miten epävakaus vaikuttaa omaan elämään.
Tunne-elämän epävakaus ei tarkoita sitä, että tunteet tai reaktiot olisivat vääränlaisia. Siitä huolimatta diagnoosiin voi liittyä stigmaa eli leimautumista.
Diagnoosit ovat ammattilaisille kehitetty järjestelmä, jonka tarkoitus on varmistaa, että hoito on mahdollisimman tehokasta. Diagnoosin avulla oirekokonaisuudelle saadaan nimi. Lisäksi diagnoosi sisältää käsityksen ongelman tai sairauden syistä ja antaa tietoa tulevaisuudesta: millaisia piirteitä tai taudin kulkuja siihen liittyy ja miten se vaikuttaa henkilön elämään. Diagnoosin saaminen voi olla pelottavaa, helpottavaa ja kaikkea siltä väliltä.
Se oli aluksi ehkä vähän järkytys, että tuli diagnoosi, mutta sitten lopulta oli helpotus, että tiesi oireille nimen ja on saanut siihen sitten tukea ja apua.
Laura, kokemusasiantuntija
Mielenterveyteen liittyvin diagnooseihin liittyy paljon ennakkokäsityksiä sekä haitallisia mielikuvia oireista ja niiden vaikutuksista elämään. Erityisesti persoonallisuushäiriöt saatetaan kokea leimaavina ja oireet voivat liittyä osaksi minäkuvaa. Minkä tahansa mielenterveyden häiriön mieltäminen erottamattomaksi osaksi omaa itseä voi rajoittaa elämää tai jopa estää toipumista.
Parhaimmillaan diagnoosi kuitenkin tukee toipumista lisäämällä ymmärrystä itsestä ja omaan toimintaan vaikuttavista asioista sekä auttaa saamaan oikeaa hoitoa. Itsessään saattaa myös tunnistaa tunne-elämän epävakauden piirteitä, vaikka diagnoosia ei olisikaan asetettu.
Tehtävä: Suhtautumistapa diagnoosiin voi joko edistää tai haitata toipumista, hoitoa ja omahoitoa. Pohdi suhtautumistasi diagnoosiin tai itsessäsi ilmeneviin epävakauden piirteisiin. Kirjoita ajatuksiasi ylös paperille, tietokoneelle tai puhelimesi tiedostoihin.
- Millaisia ajatuksia diagnoosin saaminen sinussa herätti/herättää?
- Muuttiko diagnoosi käsitystä itsestäsi? Millä tavalla?
- Onko diagnoosin saaminen vaikuttanut läheistesi käsityksiin sinusta? Millä tavalla?
- Millaisia mielikuvia ja/tai ennakkokäsityksiä sinulla on epävakaaseen persoonallisuushäiriöön ja sen diagnoosiin liittyen?
Moni tunne-elämältään epävakaa pystyy elämään varsin normaalia arkea oppiessaan säätelemään omia tunteitaan. Tähän on saatavilla apua ja ensimmäinen askel toimivampaan tunteiden säätelyyn onkin tiedon saaminen.
Videolla kokemusasiantuntijat kertovat, miten tunne-elämän epävakaus on näkynyt ja tuntunut heidän elämässään ja miten he ovat oppineet elämään sen kanssa.
Elämää tunne-elämän epävakauden kanssa
Tehtävä: pohdi, miten tunnesäätelyn haasteet ovat vaikuttaneet sinun elämääsi. Pohdinta voi nostaa pintaan monenlaisia tunteita kuten surua, syyllisyyttä tai vihaa. Tällöin voit muistuttaa itseäsi siitä, että et ole valinnut oireita ja että kaikenlaisia tunteita saa herätä. Itsessä herääviä tunteita ei voi valita, mutta omaan toimintaan tunteen herätessä voi oppia vaikuttamaan.
Miten tunne-elämän epävakaus tai tunnesäätelyvaikeudet ovat vaikuttaneet seuraaviin elämän osa-alueisiin: perhe- ja ystävyyssuhteet, työ ja opiskelu, terveys ja hyvinvointi, vapaa-aika ja itseilmaisu?
Entä mikä on sinulle todella tärkeää elämässä? Vaikuttavatko tunnesäätelyn haasteet näihin tärkeisiin asioihin? Minkä tärkeiden asioiden toteuttamiseen tarvitsisit vielä toimivampaa tunnesäätelyä?
Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus on yleisimpiä persoonallisuushäiriöitä ja ihan jokaisella ihmisellä on ainakin ajoittain haasteita tunnesäätelyn kanssa. Persoonallisuushäiriöitä tavataan ympäri maailmaa. Epävakaus on yleisintä nuoressa aikuisuudessa ja oireet tasoittuvat iän myötä.
Tunne-elämän epävakautta esiintyy
- vajaalla prosentilla koko väestöstä,
- naisilla useammin kuin miehillä,
- joka neljännellä psykiatrisen avohoidon potilaalla.
Tunteiden säätelyvaikeuksia liittyy monen psykiatrisen sairauden oirekuvaan. Joidenkin mielenterveyden häiriöiden oirekuvaa voi olla haastava erottaa epävakaudesta. Esimerkiksi bipolaarihäiriöön ja tarkkaavuushäiriöihin liittyy samankaltaista tunne-elämän heilahtelua kuin epävakauteen.
Tyypillisiä tunne-elämän epävakauden kanssa yhtä aikaa esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ja oireita ovat:
- psykoosioireet,
- mielialahäiriöt,
- neuropsykiatriset häiriöt,
- syömishäiriöt,
- riippuvuudet,
- somatoformiset häiriöt,
- posttraumaattinen oireilu,
- dissosiaatiohäiriöt ja
- muut persoonallisuushäiriöt.
Tunne-elämän epävakaus eroaa mielialahäiriöistä siinä, että kyse on melko pysyvistä tavoista havainnoida, suhtautua muihin ihmisiin sekä ymmärtää itseä ja ympäristöä. Tämä kokemisen tapa on kehittynyt lapsuudessa ja nuoruudessa ja se aiheuttaa henkilölle itselleen haittaa.
Neljä keskeisintä tunne-elämän epävakauden oirekokonaisuutta ovat mielialan ja tunteiden epävakaus, käyttäytymisen säätelyn häiriöt, havainto- ja ajatustoimintojen häiriöt sekä identiteetin ja ihmissuhteiden vaikeudet. Ohjelman seuraavissa osioissa käsitellään kutakin oirekokonaisuutta tarkemmin.
Tyypillisiä oireita tunne-elämän epävakaudessa:
- Hylätyksi tulemisen pelko
- Ailahtelevat ja intensiiviset ihmissuhteet, joita kuvaa äärimmäisen ihannoinnin ja vähättelyn vaihtelu
- Epävakaa minäkuva tai kokemus itsestä
- Impulsiivinen itselle vahingollinen käyttäytyminen (esim. tuhlaaminen, harkitsematon seksi, päihteiden käyttö, holtittomuus liikenteessä, ahmiminen)
- Toistuva itsetuhoinen käyttäytyminen, itsetuhoiset ajatukset
- Mielialan voimakas vaihtelu
- Tyhjyyden tunne
- Voimakas vihan tunne ja vaikeus kontrolloida käytöstä vihaisena
- Stressiin liittyvä epäluuloisuus tai harhaluuloisuus
- Dissosiatiivinen oireilu (epätodellinen olo, tunne että on itsen ulkopuolella)
- Vaikeus tehdä asioita, joista ei seuraa välitöntä palkintoa