Kokemusasiantuntija ryhmänohjaajana: toivoa ja tasavertaisuutta
Digimieli hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu Keho ja mieli -ryhmää ahdistusoireista kärsiville. Koulutettu kokemusasiantuntija Outi Järvinen on ollut ryhmän kehittämisprosessissa mukana yli vuoden ja kokemusasiantuntijana hänellä on annettavaa niin ahdistuksesta kärsiville ryhmäläisille kuin heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille.
Mistä Keho ja mieli -ryhmässä on kyse?
Keho ja mieli -ryhmässä tutkitaan yhdessä ahdistusta ja etsitään keinoja säädellä sitä. Tavoitteena ei niinkään ole päästä eroon ahdistuksesta vaan löytää keinoja lievittää sitä ja oppia tulemaan sen kanssa toimeen. Keho ja mieli -ryhmässä yhdistyvät niin ajatusten ja tunteiden kuin kehon kokemusten kanssa työskentely. Ahdistusta opetellaan säätelemään erilaisten kehollisten harjoitteiden kanssa ja harjoittelemalla tietoisen läsnäolon taitoja.
Ryhmä on saanut alkunsa Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalvelujen ryhmäterapiakeskuksen ja fysioterapia- ja liikuntapalvelujen yhteisestä ryhmästä. Ryhmämallista on kehitetty hankekaudella moniammatillisessa yhteistyössä etätoteutettava versio, joka on juurtunut osaksi Helsingin kaupungin mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajien työtä.
Koulutettu kokemusasiantuntija Outi Järvinen on ollut tiiviisti mukana Keho ja mieli -ryhmän kehitystyössä ja pilotoinnissa yhdessä sairaanhoitaja Marjo Tuonosen kanssa. Kokemusasiantuntijana Järvisellä on omakohtaista kokemusta ahdistuksesta. Lisäksi Järvinen on käynyt neljä kuukautta kestävän koulutuksen, joka antaa välineitä hyödyntää omia kokemuksia erilaisissa soteammattilaisten kanssa tehtävässä kehittämistyössä sekä ryhmänohjauksessa.
Yhteistyötä ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan välillä
Keho ja mieli -ryhmämallin kehittäminen ja ohjaaminen yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa on mahdollistanut pysähtymisen oman työskentelytavan äärelle, ja siitä on saanut uutta näkökulmaa omaan työhön, toteaa psykiatrisena sairaanhoitajana vuodesta 1996 työskennellyt Marjo Tuononen. Kokemusasiantuntijan oman toipumisen pitää olla riittävän pitkällä, jotta voi ohjata ryhmää yhdessä ammattilaisen kanssa. Järvinen toteaa, että ammattilainen ei ole ryhmässä kokemusasiantuntijan tukena, vaan kokemusasiantuntijana hän itse huolehtii omasta hyvinvoinnista arjessa sekä omasta jaksamisestaan.
Syksystä 2021 alkanut yhteistyö tämän ryhmän parissa on tuonut paljon kokemusta ryhmän ohjaamisesta. Tuononen kertoo, että ryhmän ohjaaminen yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa antaa paljon työntekijälle. Työparin tapaan työskennellä on ollut tärkeää tutustumaan jo ennakkoon, jotta molemmin puolinen luottamus syntyy. Tuononen jatkaa, että yhteisen työskentelyn myötä työparin välille on muodostunut selkeä työnjako: minä tarjoilen teorian ja Outi elävöittää sitä tuomalla esimerkkejä omista kokemuksistaan.
Ryhmätapaamisten jälkeen omien kokemuksien ja havaintojen jakamiselle on tärkeää varata aikaa. Tuononen toteaa, että kokemusasiantuntija saattaa huomata sellaisia seikkoja, jotka ammattilaiselta jäisi havaitsematta. Tärkeimpänä yhteistyön edellytyksenä on kuitenkin ennakkoluulottomuus ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan välillä. Kun ryhmänohjaajien välillä vallitsee tasavertaisuuden tunne, välittyy se myös ryhmäläisille.
Sekä Tuononen että Järvinen toteavat yhteisesti, että ryhmäläisiltä saatu palaute kokemusasiantuntijan mukana olosta on ollut positiivista. Se, miten Outi on sanoittanut omaa selviytymistään, tuo ryhmäläisille toivoa, kertoo Tuononen. Omasta elämästä kerrotut tarinat rohkaisevat muitakin liittymään keskusteluun sekä purkamaan stigmaa ja häpeää, jota monet mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat edelleen kantavat harteillaan, Järvinen jatkaa. Yhteisten keskustelujen myötä ryhmäläisille syntyy oivalluksia omasta oireilusta ja se on heille ryhmätapaamisten isointa antia.
Mitä tästä kaikesta saa itselle?
Ryhmän ohjaaminen on ollut vain yksi monista tehtävistä, joissa Järvinen on ollut mukana kokemusasiantuntijana. Järvinen innostuu puhuttaessa yhteiskehittämisestä ja jaetusta asiantuntijuudesta. Keho ja mieli -ryhmän kohdalla Järvinen on ryhmissä mukana olon sekä ryhmien ohjaamisen lisäksi tuonut kehitystyöhön omaa näkemystään mm. ryhmän rakenteeseen, tapaamiskertojen sisältöihin sekä ryhmäläisen työkirjan suunnitteluun.
Keholliset menetelmät ovat Järviselle entuudestaan tuttuja, mutta ryhmiä ohjatessa on koko ajan saanut itsekin oppia uutta. Hyvältä tuntuu myös, kun voi olla toisille hyödyksi ja saanut omasta työstä hyvää palautetta. Kaiken kaikkiaan kehittämistyössä mukana oleminen on ollut itselle tosi antoisa prosessi, Järvinen summaa.
Kehittämistyöstä ja ryhmien ohjaamisesta Järvinen ja Tuononen ovat samaa mieltä: prosessi on jatkuvaa uuden oppimista ja keskeneräisyyden sietämistä. Yllätyksiä ja virheitäkin on osunut matkan varrelle, mutta niistä on päästy eteenpäin. Sallivaa ja myötätuntoista suhtautumista omaan itseen on ollut tärkeä opetella ja sitä viestiä Järvinen ja Tuononen haluavat niin ryhmäläisille kuin kaikille ryhmiä ohjaavillekin välittää.